perjantai 3. elokuuta 2012

Mitä sit jos perjantaina oon radalla taas?

Friday friday... Jep, taas on arkipäivien töistä ja huolista selvitty viiden päivän verran ja monille on aika vaihtaa viikonloppumoodiin ja nollata pää perinteiseen tapaan vetämällä perseet, lärvit, överit ja kännit. Käypä tie sitten baariin, kotibileisiin tai kaupungin kesäyöhön, ainoa selvä asia illan aikana on, että kotiin ei lähdetä ennen kuin heikkokuntoisimmat ovat sammuneet kauan aikaa sitten ja baarin portsareidenkin hymy on jo hyytynyt kymmenen promillen kännissä huojuvia asiakkaita ulos heitettäessä. Aamulla voikin sitten buranatokkuroissa selata hämmentyneenä facebookin uusia kaveripyyntöjä ja selata kauhuissaan kaverin iPhonesta löytyviä kuvia illasta. Sekä tietysti vannoa että en enää koskaan ikinä milloinkaan juo alkoholia. Koskaan ikinä milloinkaan tarkoittaa siis ainakin seuraavaa iltapäivää, kunnes ensimmäinen krapulasta toipuva kaveri soittaa, eikä kutsusta voi tietenkään kieltäytyä. Näinhän se menee?

Alkoholin käyttö on yleisellä tasolla ihan hyväksyttävää, tietenkin liikakäyttöä lukuunottamatta. Toisin kuin ehkä luullaan, myös nuorten keskuudessa överiksi vetäviä katsotaan usein pahalla, tai ainakin huolissaan, ja pieni, iloinen hiprakka ilman välikuolemia, muistin menettämistä tai tuskaisaa krapulaa riittää monille oikein hyvin. Alkoholi vapauttaa estoja myös hyvässä mielessä: moniin tärkeisiin ystäviini olen tutustunut pienessä tai vähemmän pienessäkin humalassa, koska pari siideriä yksinkertaisesti rentouttaa ja antaa itsevarmuutta.

Tähän asti on siis kaikki hyvin. Kunnes yhtälöön lisätään usko.

Korostetaan nyt tässä välissä, että mulla ei ole pienintäkään käsitystä siitä, sanotaanko Raamatussa jotain, mikä käskee raittiuteen tai ei hyväksy alkoholia: sen verran olen kuitenkin uskonnontunneilla ollut hereillä, että kyllä Jeesuksenkin aikaan viinitarjoilua riitti, vaikkei varsinaisesti humaltumistarkoitukseen. Jos ja kun joku teistä on varmasti Raamattunsa lukenut paremmin, niin kertokaa ihmeessä!

Mun mielestä on kuitenkin outoa, kuinka tiukasti suuri osa kristityistä tuntuu suhtautuvan alkoholin käyttöön. Onko se aina jotenkin paheellista, että susta hetken ajaksi tulee vähän iloisempi, nauravampi, rennompi? Onko se väärin Jumalaa kohtaan? Okei, tuskin Raamatussa kuitenkaan lukee että Jumala loi maailman ja perjantaina yökerhon Aadamille ja Eevalle. Mutta Raamattu on kuitenkin 2000 vuotta sitten kirjoitettu, ja vaikka Sana onkin ikuinen, se on kuitenkin ihmisten kirjoittama ja näin aikaan sidottu. Eihän nykyään naistakaan eristetä kuukautisten ajaksi saastaisuuden vuoksi tai lampaita uhrata, jotta Jumala olisi tyytyväinen.

Mua kiinnostaa nyt aivan hirveesti, joten haluan kuulla teidän suhtautumisesta alkoholiin ja perusteluita!! Löytyykö sekä tiukkoja absolutisteja että silloin tällöin alkoholia nauttivia uskovaisia? Ja mikä on kantanne muiden alkoholin käyttöön, tuomitsetteko vai hyväksyttekö?

Kivaa viikonloppua, mä korkkaan omani kaverin pippaloissa tänään illalla :)

4 kommenttia:

  1. Aiheutankohan nyt minkälaisen keskustelun kommentoimalla tähän, kyseessä kuitenkin tosi mielipiteitä jakava aihe. Noh, ketään en itte tuomitse, koska en oo muita ylempänä tai oikeutettu kertomaan toisille, miten pitäis tai ei sais käyttäytyä. Tunnen mooooonia sekä uskovaisia että eikkareita jotka eivät alkoholiin koske, ja se on ihan hyvä juttu. Itse kuitenkin käytän silloin tällöin, joskus enemmän ja joskus vähemmän.

    VastaaPoista
  2. Mitä itse oon käsittänyt niin Raamatussa sanotaan alkoholin käytön olevan ok, mutta huomaltumisen ei. Se onkin sit vähän vaikeempi asia, mihin vedetään raja. Ite meen aika samoilla linjoilla Raamatun kanssa, siis juominen on okei jos se pysyy hallittuna, eikä rupee tekemään mitään järjetöntä, mitä seuraavana aamuna katuu. Jotkut ei kuitenkaan juomista pysty mitenkään hallitsemaan, ja mun mielestä silloin se ois parempi jättää kokonaan pois... Ite en siis uskovana tuomitse toisia jos alkoholia juo, vaikka ois uskovakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toikin on vähän kaksipiippuinen juttu, että onko humaltuminen sitten väärin jos ei kuitenkaan tee mitään tyhmää, ja onko kännissä hölmöileminen hyväksyttävää yhtään keneltäkään uskosta riippumatta. Mun mielestä siinä ei ole mitään väärää vaikka humalassa olisikin, vaan se enemmänkin ratkaisee, osaako käyttäytyä vai alkaako heti sekoilla. Tietenkin oon tehnyt kaikkea ns. tyhmää kännissä (kerrostalon pihalle pissaaminen, läheltä-piti-tilanteita autojen kanssa jne) mutta mun moraali ja oikeudentaju on kuitenkin sen verran korkealla, etten ole koskaan tehnyt mitään oikeasti väärää kännissä, kuten loukannut ihmisiä tai Jumalaa tai vastaavaa. (Vaikka siis tietenkin harvemmin mitkään uskonjutut tulee juomassa ollessa eikkarien joukossa muutenkaan puheeksi, mutta jos joku alkaa heittää jotain läppää uskosta niin en todellakaan lähde mukaan.)

      Poista
  3. Raamatussa kehotetaan pysymään raittiina ja valveilla, ja sen lisäks humaltumaan ennemmin Pyhästä Hengestä kun viinistä. ite juon satunnaisesti yhen tai kaks maun/seuran vuoksi, enkä nää siinä mitään väärää, enkä välttämättä pienessä hiprakassakaan. henkilökohtasesti en vaan usko, että se voi koskaan korvata sitä hyvän olon tunnetta ja hauskaa, minkä saa Jumalan läheisyydessä ja uskovien seurassa, ja siinä mielessä se on turhaa. ja suurin osa kuitenkin käyttäytyy humalassa huonommin ja tekee helpommin virheitä, eikä alkoholi siinä vaiheessa ole mun mielestä mikään syy tai oikeutus. joitain ajatuksia pohdittavaksi. :)

    VastaaPoista