kiitos, merci, grazie, tack, thank you

 Voisin ensin vähän purkaa mun nykyistä tilannetta, kun oon kerran aloittanutkin. Joo, mulla menee tällä hetkellä ihan hyvin:) En voi sanoo että olen kokonaan päässyt entisestäni yli, mutta oon jo alkanut tosi hyvin tottua uuteen elämäntilanteeseen ja esim Facebook-stalkkaaminen, eksän ja sen uuden ajatteleminen ja katkeruus on vähentyneet huomattavasti. Tiiän, että tälle kaikelle on ollut joku tarkoitus ja oon oppinut tästä tosi paljon! Ja kyllä, mulla on tällä hetkellä vähän juttua yhden uuden jätkän kanssa, ei luultavastikaan mitään seurusteluun johtavaa, mutta vähän piristystä molempien kesään.

 Mun elämässä on ollu aika notkahdus just vähän aikaa sitten: tuntu että kaikki mullistu ylösalasin ja jouduin ihan uudenlaiseen tilanteeseen. Mun jumalasuhde on kärsinyt tässä tosi paljon ja oon hyvin tietoinen siitä: tein päätöksen, että keskityn nyt itseeni ja omaan tilanteeseeni, ja annan Jumalan luotsata mua taustalla, sen sijaan että oisin turvannut Häneen ja koittanut sen avulla päästä yli tästä. Tavallaan tää on mulle edelleen tosi ominaista, että on vaikea tukeutua johonkin "ulkopuoliseen" silloin kun pitää selvitä hankalasta tilanteesta. Mielestäni se ei kuitenkaan ole osoitus heikosta uskosta tai siitä, että jotenkin tekisin jotain "väärin": tiedän, että Jumala on siellä taustalla, mutta haluan selvitä itsenäisesti ja uskon, että se sitten kans loppupeleissä kasvattaa mua ja opettaa mulle eniten. 

Nyt, kun elämä alkaa taas tasoittua ja löytää uuden kulkusuunnan, alan huomata enemmän Jumalan vaikutusta elämääni ja tähän kaikkeen. Mulle tuli just mieleen yksi tarina, mikä kerrottiin meille kai riparilla. 

Eräällä asuinalueella alkoi tulvia ja vesi alkoi nousta niin korkealle, että ihmisten piti lähteä kodeistaan. Eräs mies jäi kuitenkin taloonsa rukoilemaan Jumalaa eikä pelastautunut. 
Naapuri tuli varoittamaan miestä ja pyytämään tätä mukaansa, mutta hän kieltäytyi sanoen: "Jumala pelastaa minut vielä." 

Pian poliisit tulivat paikalle veneillä etsimään loukkuun jääneitä ihmisiä ja huomattuaan miehen he pyysivät häntä mukaansa. Mies kieltäytyi sanoen: "Jumala pelastaa minut vielä."

Vesi nousi jo niin korkealle, että mies joutui kiipeämään talonsa katolle pysyäkseen vedenpinnan yläpuolella. Pelastushelikopteri huomasi miehen ja lensi tämän luokse tarjoamaan apuaan, mutta mies kieltäytyi edelleen sanoen: "Jumala pelastaa minut vielä." Pian tämän jälkeen hän hukkui.

Taivana porteilla mies kysyi Jumalalta: "Isä, minä rukoilin pelastusta. Miksi annoit minun kuolla?"

Jumala vastasi: "Mutta poikani, minähän yritin kolmesti auttaa sinua."

Jumala ei ole ollut mun mielessä päällimmäisenä viime viikkoina. Silti Jumala on ollut läsnä koko ajan. Pyhä Henki on ollut kavereissa, jotka istuvat mun kanssa mäkkärissä kolmatta tuntia, pelleilevät autiolla uimarannalla, tarjoavat kaljaa tai karkkia, antavat rahat pehmikseen eivätkä pyydä takaisin, istuvat vieressä lattialla jutellen syvällisiä ja tulevat halaamaan ex temporee. Rakkaus on ollut katseissa, spontaaneissa lausahduksissa, siinä kun joku kaappaa syliin ja lähtee kantamaan sua ties mihin, ryömii peiton alle viereen ja pussaa tai lähtee sun kanssa hyppimään suihkulähteeseen (keskiyön aikoihin, yllättävän hyvä idea.) Siunaus on ollut siinä lauantai-illan pyöräilyhetkessä, kun adrenaliini pumppaa suonissa, ohi viilettävän grillin paistorasvantuoksu leviää viileään yöhön ja kaupungin valot kiitävät viivoina ohi. Siinä kun tuntuu että on villi, vapaa, saavuttamaton, voittamaton. Yksin.

Niin se Jumala vaan on siinä kaikessa. Ja meissä kaikissa. Niissä, jotka Herran kieltävät tai halventavat, jokaisessa teossa, sanassa ja toiveessa. Koska sillä kaikella on merkitys, kaikki johtaa johonkin.

Tällaista tänään ajattelin.

KIITOS Jumala kaikesta, mitä oon saanut. Elämä on lahja, loppumaton seikkailu, tie täynnä eri polkuja, jotka mutkittelevat, haarautuvat, johtavat yhteen. Palapeli, jonka palat osuvat kohdilleen tai sitten eivät, osa hukkuu, kuva vaillinaistuu, mutta kokonaisuus säilyy. Kaikki on meille niin sekavaa, ja silti everything happens for a reason. Jumala on karma, Jumala on kohtalo.